Voimassaolevat säännöt
Voimassaolon alku: 30.09.2024 11:44:31
Nimi, kotipaikka ja kieli
Yhdistyksen nimi on Suomen Näkövammaisjääkiekko ry ja sen kotipaikka on Espoo.
Kansainvälisissä yhteyksissä yhdistyksestä voidaan käyttää nimeä Blind Hockey Finland
sekä epävirallisissa yhteyksissä lyhennettä SNVJ. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi ja
toiminta-alueena koko Suomi.
Yhdistys on uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumaton.
Toiminnan tarkoitus
Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää näkövammaisjääkiekon toimintaa ja
asemaa Suomessa ja kehittää kansainvälistä yhteistyötä sekä edistää vammaisten ja
vammattomien välistä inkluusiota liikunnan keinoin. Yhdistyksen toiminnan perustana on
liikunnan eettiset ja urheilun reilun pelin periaatteet.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
– Järjestää tapahtumia ja tilaisuuksia
– Edistää lajinsa näkyvyyttä ja tunnettavuutta sekä yhteiskunnallista arvostusta
– Laatii ja vahvistaa lajinsa kilpailu-, peli-, kurinpito- ja muut tarvittavat säännöt
– Valvoo sääntöjen noudattamista ja ratkaisee niitä koskevat rikkomukset ja erimielisyydet
– Järjestää kansainvälisiä ja kansallisia kilpailuja sekä ohjaa ja valvoo jäsentensä
kilpailutoimintaa Suomessa ja ulkomailla
– Järjestää koulutus- ja valmennustoimintaa
– Nimeää edustusjoukkueet sekä tukee niiden toimintaa ja kansainvälistä menestystä
– Edistää lajia tukemalla seurojen ja pelaajien toimintaa huolehtimalla jäsentensä
toimintaedellytysten kehittymisestä
– Edistää ja valvoo erityisesti lasten ja nuorten mahdollisuuksia urheilla turvallisessa
ympäristöstä
– Kehittää näkövammaisjääkiekkoon liittyvää julkaisu- ja tiedotustoimintaa
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi:
– Hankkia ja myydä tuotteita
– Ylläpitää kahvilatoimintaa tapahtumissa ja tilaisuuksissa
– Omistaa kiinteistöjä sekä kiinteää ja irtainta omaisuutta ja arvopapereita
– Toimeenpanna rahankeräyksiä ja arpajaisia
– Harjoittaa julkaisutoimintaa ja julkaisujen myyntiä
– Vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja
– Toimeenpanna kilpailuja, tapahtumia, näytöksiä ja muuta vastaavaa toimintaa
– Järjestää maksullisia tapahtumia näkövammaisjääkiekkoon liittyen
– Solmia toimintansa tukemiseksi sponsori- ja muita yhteistyösopimuksia
Jäsenyydet
Yhdistys noudattaa niiden liikuntajärjestöjen ja muiden tahojen sääntöjä joiden jäsenenä se
on.
Jäsenet
Yhdistyksen varsinaisia jäseniä voivat olla sellaiset oikeuskelpoiset yhteisöt tai yksityiset
henkilöt jotka yhdistykseen hallitus varsinaisiksi jäseniksi hyväksyy.
Seura-, Pelaaja-, Juniori-, Perhe- ja Kannatusjäseniä voivat olla sellaiset oikeuskelpoiset
yhteisöt tai sellaiset yksityishenkilöt jotka yhdistyksen hallitus jäseniksi hyväksyy.
Jäsenyyden edellytyksenä on yhdistyksen sääntöjen hyväksyminen. Jäsenhakemus on
tehtävä kirjallisesti.
Seura-, Pelaaja-, Juniori-, Perhe- ja Kannatusjäsenillä on yhdistyksen kokouksissa läsnäoloja puheoikeus. Äänioikeus on vain varsinaisilla jäsenillä.
Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen
kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen
toimintaa tai muuten toiminnallaan on ollut merkittävässä roolissa näkövammaisjääkiekon
edistämisessä.
Yhdistyksestä eroaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen
puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan
merkittäväksi. Ero katsotaan tapahtuneeksi heti kun ilmoitus on tehty, mutta eroava jäsen on
velvollinen suorittamaan maksunsa sekä muut sovitut velvoitteet kuluvan kalenterivuoden
loppuun.
Jäsenen erottaminen
Hallitus voi erottaa jäsenen jos tämä on jättänyt kolme (3) kuukautta sitten erääntyneen
jäsenmaksunsa maksamatta, muuten ei täytä sääntöjen mukaisia velvollisuuksiaan, toimii
vastoin yhdistyksen tarkoitusta tai toimii törkeästi vastoin urheilun eettisiä periaatteita.
Liittymis- ja jäsenmaksut
Liittymismaksujen ja vuotuisten jäsenmaksujen suuruuden kullekin jäsenryhmälle erikseen
päättää vuosikokous. Kunniajäseniltä tai kunniapuheenjohtajalta ei peritä maksuja.
Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 3-
9 varsinaista jäsentä sekä 0-3 varajäsentä. Ennen hallituksen valintaa vuosikokous päättää
tulevan hallituksen koosta. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja ottaa
keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin ja muut tarvittavat henkilöt.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan
kutsusta, kun siihen katsotaan olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä
sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai
varapuheenjohtaja mukaan lukien, on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla äänten
enemmistöllä. Äänten mennessä tasan, puheenjohtajan ääni on ratkaiseva. Vaaleissa
tasatilanne ratkaistaan arvalla.
Hallituksen sellaisen jäsenen sijaan, joka on eronnut tai kesken toimikauden tullut pysyvästi
estyneeksi, voidaan hallituksen päätöksen toimesta valita uusi hallituksen jäsen ilman
vuosikokouksen valtuuttamaa äänioikeutta.
Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika.
Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimenkirjoitusoikeus on puheenjohtajalla yksin, varapuheenjohtajalla yksin tai
kahdella hallituksen jäsenellä yhdessä.
Toiminnantarkastaja
Yhdistyksellä on yksi toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja, jotka vuosikokous
valitsee kalenterivuodeksi kerrallaan.
Tilikausi
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi 1.1.-31.12.
Yhdistyksen varsinainen kokous
Yhdistys pitää vuosittain yhden varsinaisen kokouksen huhti-kesäkuussa. Yhdistyksen
kokouksen kutsuu koolle hallitus. Hallitus määrää kokoukselle paikan ja ajan.
Kokouksen päivämäärä ilmoitetaan kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta yhdistyksen
verkkosivuilla ja se lähetetään sähköpostitse niille jäsenille, jotka ovat ilmoittaneet
sähköpostiosoitteensa yhdistykselle.
Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen yhdistyksen kokoukseen on julkaistava vähintään
neljätoista (14) päivää ennen kokousta yhdistyksen verkkosivuilla ja lähetettävä
sähköpostitse niille jäsenille, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa yhdistykselle.
Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään milloin yhdistyksen kokous siitä päättää, milloin
hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai milloin vähintään yksi kymmenesosa (1/10)
yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti
hallitukselta pyytää.
Hallituksen on kutsuttava koolle ylimääräinen kokous yhden (1) kuukauden kuluessa siitä,
kun sitä on sääntöjen mukaan pyydetty.
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin
päättäessä tietoliikenneyhteyden avulla.
Vuosikokous
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
– Kokouksen avaus
– Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa
kaksi ääntenlaskijaa
– Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
– Hyväksytään kokouksen esityslista
– Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus, ja toiminnantarkastajan lausunto
– Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja
muille vastuullisille
– Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen
suuruudet
– Päätetään hallituksen koko
– Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
– Valitaan toiminnantarkastajat
– Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokoukseen
käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle viimeistään
kaksikymmentäyksi (21) päivää ennen kokousta, jotta asia voidaan sisällyttää
kokouskutsuun.
Sääntöjen muuttaminen
Yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta päättää yhdistyksen kokous. Sääntömuutoksen
edellytyksenä on, että vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) kokouksessa annetuista äänistä
kannattaa muutosesitystä.
Yhdistyksen purkaminen
Yhdistyksen purkamisesta päättää yhdistyksen kokous ja purkamisen edellytyksenä on, että
vähintään kolme neljäsosaa (3/4) kokouksessa annetuista äänistä kannattaa purkamista.
Kokouskutsussa on mainittava erikseen yhdistyksen purkamisesta.
Mikäli yhdistys puretaan, sen varat on käytettävä yhdistyksen tarkoituksen hyväksi tavalla
minkä yhdistyksen viimeinen kokous päättää.